<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Eduskuntatalon edustalle on kokoontunut isäinpäivän aattona pieni joukko hyvin nuoria mielenosoittajia, osa jopa alaikäisiä. Heillä on mukanaan julisteita, joissa lukee mm. Kaikille oikeus ottoisään! Alas yksipuolinen valinta! Lapsille valintaoikeus! Me haluamme itse valita isämme!  Ja niin edelleen.  Paikalla on myös Risuradion edustaja, joka haastattelee Oikeus ottoisään ry:n puheenjohtajaa Lempi Lemminkäistä.

 

Risuradio (RR):  Oikeus ottoisään ry:n puheenjohtaja Lempi Lemminkäinen, mikä ihmeen yhdistys tämä on? Ja mitä se ajaa?

 

Lempi Lemminkäinen (LL):  Me ajamme lasten oikeuksia  isään. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus  sellaiseen isään, jonka hän itse haluaa. Näin isienpäivän aattona me haluamme kiinnittää tähän ongelmaan paitsi eduskunnan myös suuren yleisön huomion. Olemme kyllästyneet yksipuoliseen valintaan. Siihen, että lapset eivät voi valita isäänsä vaan  heidän äitinsä valitsee useimmiten heidän panoisänsä ...

 

RR:  Eipäs nyt puhuta rumia!

 

LL:  Mitä rumaa siinä on?  On ottoisiä ja panoisiä, ihan niin kuin on tilillepano ja tililtäotto. Sehän on lyhennys sanasta alullepano. Se voisi tietysti olla myös käyntiinpano, vireillepano, täytäntöönpano...

 

RR:  Ookoo. Olen ymmärtänyt. Siis mitä yhdistyksellä uskotaan saavutettavan?

 

LL:  Ennen kaikkea me haluamme kiinnittää huomiota tähän ongelmaan. Ensinnäkin jokaisella lapsella pitäisi olla isä. Jos ei ole pano... siis alullepanoisää tai hän ei ole lapselle sopiva tai mieluinen, hänellä pitäisi olla mahdollisuus ottaa uusi isä, ottoisä. Kun lapset eivät voi etukäteen valita isäänsä, heidän pitää voida valita tämä jälkikäteen....

 

RR: Mutta eiväthän he voi valita äitiäänkään. Eikä kaikilla ole edes äitiä...

 

LL:  Se on totta. Lapsi ei voi etukäteen valita äitiä, joka hänet synnyttää. Pitäisi olla mahdollisuus valita myös ottoäiti. Sisariaankaan ei voi valita. Eikä veljiä. Pitäisi olla mahdollisuus myös sisarten ja veljien valintaan.  Sehän on yleensä elämän pisin ihmissuhde. Sitä paitsi on yhä enemmän sellaisia perheitä, joissa on vain yksi lapsi. Heilläkin pitäisi olla oikeus ottosiskoihin ja ottoveljiin. Niiden valintaan, jonka tietysti tulee olla molemminpuolinen...

 

RR:  Näillä lapsilla on kuitenkin vanhemmat tai ainakin toinen heistä. Onhan paljon niitäkin, joilla ei ole vanhempia ollenkaan.

 

LL:  Valitettavasti. Tässä tulemmekin ottolapsiin. Heidänkin etujaan me ajamme. Nythän ottovanhemmat yleensä valitsevat ottolapsen, kun asian pitäisi olla päinvastoin. Tulevien ottolasten tulisi voida valita itse ottovanhempansa.

 

RR: Mutta jos nämä valitut eivät haluakaan juuri sitä lasta?

 

LL:  Se ei meitä huolestuta ollenkaan.  Harva aikuinen pystyy pitemmän päälle vastustamaan heihin tarrautuvaa lasta...

 

RR: Aika hurjia tavoitteita. Varmaankin ihan hyviä sellaisia, mutta miten aiotte ne toteutttaa?

 

LL:  Haluamme ensinnäkin vaikuttaa suuren yleisöön ja ennen kaikkea

päättäjiin  mielipidekirjoituksila ja haastatteluilla ja mielenosoituksilla.

Nythän on vaalitkin pian tulossa...

 

RR: Enpä tiedä, onko tuo kaikki, mitä ajatte toteutettavissa. Onnea yrityksillenne joka tapauksessa!  

 

 

©  Mamiblue