Terveisiä Saapasmaasta<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Saapasmaa on tietysti Italia, kuten monet tietävätkin. Ja näkeehän sen jo kartastakin.  Lisäksi sillä on kaksi saarta, joilla on tietty autonomia.  Saaret eivät kuitenkaan muistuta vähääkään palloa, mikä on vahinko. Niin pallohullu kansa kuin italialaiset ovat.

 

Itse asun Italian saappaan pohkeen korkeimman kohdan tuntumassa, ihan pikkuisen sisämaahan päin. Maakunnan tai läänin nimi on Marche, italiaksi Le Marche, mikä tarkoittaa merkkejä.  Läänissä on neljä provinssia. Kotimme on Anconan provinssissa, joka on saanut nimensä läänin pääkaupungin mukaan, jossa on yksi Adrian meren merkittävimmistä satamista.

 

Nimi Marche on peräisin kaukaisilta ajoilta, jolloin  marchelaiset keräsivät veroja vallanpitäjille. Siltä ajalta on peräisin myös sananparsi: Meglio a casa una morta, che un marchigiano alla porta. (Parempi kuollut kotona kuin marchelainen ovella.)

 

Marche on Italian harvimpaan asuttua seutua, mutta ei sitä tiedä kuinka kauan, sillä britit ja saksalaiset ovat jo keksineet sen loma-asuntojaan varten, kun eivät löydä niitä enää Toscanasta.  Marche on kuuluisa myös siitä, että täällä on enemmän museoita pinta-alaa kohti, kuin missään muualla maailmassa. Tosin useimmat niistä ovat kovin pieniä. Täällä on esimerkiksi myös harmonikkamuseo, oikeutetustikin. Onhan tuo soittopeli alunperin täällä keksitty.  Jossain vaiheessa tuossa museossa oli myös Lasse Pihlajamaan hanuri, mutta valitettavasti minun vieraillessani siellä, sitä ei enää ollut.

 

Vaikka Italia on saapasmaa, ei täällä kovin usein näe ihmisiä saappaisiin sonnustautuneina.  Silloin tällöin näkee kyllä naisia talvella nahkasaappaissa, joissa on tosiohuet piikkikorot. Niillä kyllä Suomen talvessa lentäisi pian nenälleen.  Kauneus tai muodinmukaisuus kun hakkaa usein käytännöllisyyden.  Ja usein jopa palellaan kauneuden takia sen sijaan, että pukeuduttaisiin asianmukaisesti. Varsinkin naiset. 

 

Talvellakin liikkuvat usein ohuissa sukissa, eikä päähinettä käytä juuri kukaan. Tosin viime aikoina italiattaret näyttävät oppineen  käyttämään pitkiä housuja, varsinkin talvella, jolloin ei hameita näe juuri lainkaan, ainakaan arkisin.  Päinvastoin kuin kuvitellaan, Italiassa palelee paljon useammin kuin Suomessa.  Jo runoilija Elina Vaarakin kärsi aikoinaan kylmyydestä Roomassa  ja vetäytyi läheiseen baariin kirjoittamaan – vuokraemännän pihtaillessa lämmityskustannuksissa.

 

Itse asun 1700-luvulla rakennetussa historiallisessa talossa, jossa huoneet ovat neljäkin metriä korkeita, ja lämpö menee niin sanotusti harakoille. Talvella kuljenkin  sisätiloissa kaikki pässin pökkimät päällä, ja ulos mennessä pukeudun kevyemmin.

 

Marchessa, Fabrianossa, jossa on paperiteollisuutta ja hyvin antiikkinen paperimuseokin, valmistetaan suomalaisillekin tuttuja Ariston-merkkisiä pesukoneita. Jossain vaiheessa oli Ahströmin  paperitehdaskin Ascoli Picenossa.  Enimmäkseen Marchessa on kuitenkin pienteollisuutta:  huonekaluja, keittiökalusteita, vaatteita, kenkiä  ja saappaitakin täällä valmistetaan.

 

Lisäksi on tietysti elintarviketeollisuutta ja viininviljelyä  ja tuotantoa kuten kaikkialla Italiassa. Marchen parhaimpia punaviinejä ovat Rosso Conero ja Lagrima di Morro.  Valkoviineistä tunnetaan Suomessakin marchelainen Verdicchio.  Kylässämme valmistettu oliiviöljy arvosteltiin joitakin vuosia sitten Italian parhaaksi.

 

Mamiblue